Neljäs ja viiden päivä on niputettu samaan blokiin, kun molempina päivinä kohteita oli aika rajallinen määrä.
Dejevon leiriytymisalue sijoittuu Saarenmaan suurimman neuvostoaikaisen ohjus/rakettitukikohdan alueelle. Alue oli aikanaan erittäin salainen ja tiukasti vartioitu. Sinne oli ilmeisesti sijoitettu pitkänmatkan kantaman ilmatorjuntaohjuksia, joiden toimintasäde oli 240 km ja tastelukärki painoi 217 kg. Ohjukset olivat koko ajan 1.5 minuutin laukaisuvalmiudessa ja pystyivät torjumaan lentokoneita aina Tukholman/Helsingin tasolle asti.
Nyt paikka on kaikille avoin leiriytymisalue, jossa ei ole mitään sen kummempia palveluita. Grillikatos ja vanha hiekkakenttä. Alue koostuu kolmesta rinnakkaisesta kehästä, joiden keskellä on ollut aina ohjusbunkkeri. Alue on myös pengerretty voimakkaasti tarkoituksen ilmeisesti minimoida mahdollisen vastahyökkäyksen aiheuttamat vahingot. Alueelle pääsee autolla ja siellä pystyy liikkumaan helposti.
Pysäköintialueen vieressä on ollut miehistobunkkeri, joka on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Ilmeisesti sitä ovat käyttäneet myös leiriytyjät. Muut bunkkerit ovat enemmän tai vähemmän rapautuneet, mutta kyllä niistä vielä saa kuvan siitä, mitä on ollut ja missä.
Leiriytymisalueelta lähdettäessä kohden Karujärveä, on tien 117 varrella useita hylättyjä asuintaloja. En käynyt niissä.
Kohde: | [rating=4] |
Panos/tuotto: | [rating=5] |
Pyhän Jaakobin kirkko (viitoitus: Püha kirik) löytyy Kuressaaresta ajettaessa tien 133 varrelta. Kirkko on varsin näyttävän näköinen, mutta sinne ei valitettavasti päässyt ainakaan tällä kertaa sisälle. Kirkko on peräisin 1500-luvulta.
Kohde: | [rating=3] |
Panos/tuotto: | [rating=3] |
Laiduninan majakka on 1900-luvun alussa rakennettu, arkkitehtuuriltaan ehkä Saarenmaan kaunein majakka. Se on poistettu käytöstä useammankin kerran, koska sijainti alunperin ei ollut majakalle paras mahdollinen ja nyttemmin se on täysin hylätty, vaikkakin suojeltu rakennus.
Aikanaan majakan ympärillä on ollut useitakin huolto- ja asuinrakennuksia, mutta niistä ei enää ole jäljellä kuin kivijalat.
Majakalle pääsee periaatteessa autolla, mutta tie on paikka paikoin huono (vaatii maavaraa). Auton voi jättää myös kauemmas karjaportin taakse, jolloin kävelymatkaa tulee n. 3.5 km, mutta maasto on helppoa ja kovapintaista.
Majakan tornin portaat on rikottu, joten torniin kiipeäminen ei ole kovin yksinkertaista. Eikä ihan turvallistakaan.
Ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka.
Kohde: | [rating=5] |
Panos/tuotto: | [rating=5] |
Valjalan kirkko on Valjalan kylässä. Se on alunperin rakennettu 1200 -luvun alussa ja sitä on sitten laajennettu vuosisadan loppupuolella. Kirkko on varsin vaikuttavan näköinen sekä ulkoa että sisältä. Kirkon ikkunat on koristeltu värikkäin lasimaalauksin, jotka luovat sisätiloihin todella vaikuttavan tunnelman.
Kirkon vieressä on pieni kahvila, josta saa loistavia lihapiirakoita.
Kohde: | [rating=5] |
Panos/tuotto: | [rating=5] |
Viimeisenä kohteena on tietysti Saarenmaan pääkaupunki ja itse asiassa ainoa mainitsemisen arvoinen kaupunki koko saarella: Kuressaare. Kaupunki on n. Loviisan kokoinen ja varsin pittoreski. Keskikaupunki on säilynyt varsin hyvin ja siinä on sellaista vanhan kylpyläkaupungin fiilistä. Raatihuoneen lähettyvillä, pääkadun varrella on lukuisia ravintoloita terasseineen. Meno on kuitenkin selvästi rauhallisempaa kuin vaikkapa Tallinnassa. Myös hintataso on edullisempi, vaikka hinnat joka vuosi näköjään hieman nousevatkin (puolen litran olutlasi-indeksin perusteella).
Nähtävyyksiä kaupungissa on eritoten piispanlinna, josta ensimmäiset maininnat ovat 1300-luvulta. Piispanlinnassa sijaitsee myös maakuntamuseo, jota voin lämpimästi suositella. Ja linnan pihalla pidetään vuosittaiset Saarenmaan oopperajuhlat.
Yllätysnähtävyytenä voin suositella Kuressaaren (Kudjapen) hautausmaata. Se on perustettu 1700-luvun loppupuolella ja siellä on edelleen lukuisa määrä vanhoja hautoja. Sinne on haudattu myös Viron merkkihenkilöitä, joiden hautojen paikat on nähtävillä hautausmaan edessä olevasta opastaulusta.
Hautausmaan välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös saksalainen hautausmaa, jonne on haudattu toisen maailmansodan aikana Saarenmaalla kaatuneita saksalaissotilaita.
Kohde: | [rating=5] |
Panos/tuotto: | [rating=5] |
Näinä kahtena viimeisenä päivänä ei tullut koettua mitään kummempaa suurta seikkailua. Mitä nyt normaalia harhaan-ajoa ja seikkailua pitkin Saarenmaalaisia metsäteitä. Josta tuleekin mieleen, että siellä on melko vilkas puuteollisuus. En tiedä mihin sitä puuta kuljetetaan, mutta puupinoja oli vähän siellä sun täällä ja ne olivat kyllä tänä vuonna kaadetuista puista. Ei mitään tsaarinaikaista.
Yksi puunkäyttökohde lienee talojen lämmitysjärjestelmät, sillä ainakin Kuressaaressa on monen jopa kerrostalon pihalla suuret halkopinot. Mutta en tiedä onko tuolle puulle muuta jalostustapaa Saarenmaalla vai meneekö kaikki tosiaan poltettavaksi.