![\"LAB2\"](\"http:\/\/www.remonen.fi\/WP\/wp-content\/uploads\/2013\/12\/LAB2.jpg\")
<\/a>LAB Colorspace<\/p><\/div>\n
Infrapunakameraa suunnitellessani ja hankkiessani (siit\u00e4 my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4, kunhan saan kameran takaisin ameriikasta) t\u00f6rm\u00e4sin tietoon\/v\u00e4itteeseen\/huhuun, ett\u00e4 IR-kuvien editointi onnistuu parhaiten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Photoshopista l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 LAB-v\u00e4riavaruutta. Neva h\u00f6\u00f6rd, kuten joku syv\u00e4ajattelija (BB-Niko<\/a>) on todennut. Joten siit\u00e4h\u00e4n piti ottaa sitten selv\u00e4\u00e4. Aika pian interwebin ihmeellisess\u00e4 maailmassa t\u00f6rm\u00e4sin esitykseen ”Using Lab colorspace<\/em><\/a>” (Mike Weis, a presentation for CTAPP, July 17, 2006<\/span>), jossa paitsi kerrottiin v\u00e4riavaruudesta ja sen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 kuvank\u00e4sittelyss\u00e4, niin my\u00f6s viitattiin alan raamattuun: Dan Marguliksen kirjaan ”Photoshop LAB Color: The Canyon Conundrum and Other Adventures in the Most Powerful Colorspace<\/em><\/a>”. No ainakin on opuksella vaikea nimi. Tosin vaikea tuo LABkin on: siin\u00e4 menee insin\u00f6\u00f6rin(kin) aivot punaiselle ja melko syrj\u00e4lleen.<\/p>\n En ala t\u00e4ss\u00e4 kirjoitelmassa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi LAB-v\u00e4riavaruutta enk\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuvien editoinnissa sen enemp\u00e4\u00e4 l\u00e4pi, koska a) en itsek\u00e4\u00e4n sit\u00e4 viel\u00e4, jos koskaan, ymm\u00e4rr\u00e4 kunnolla ja b) aiheesta on kirjoitettu parempien ja osaavampien henkil\u00f6iden, kuten Dan Margulis, toimesta jo melko kattavasti. Sen sijaan t\u00e4ss\u00e4 on tarkoitus kertoilla sit\u00e4 miten olen itse sit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4nyt ja onko siit\u00e4 ollut n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 etua.<\/p>\n RGB Colorspace<\/p><\/div>\n Sen verran t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin pit\u00e4\u00e4 LABin teoriaa sivuta, ett\u00e4 LAB-v\u00e4riavaruus jakautuu kolmeen ”kanavaan”, kuten esim. kaikille tuttu RGB:kin. Sen sijaan, ett\u00e4 LABissa kanavat vastaisivat suoraan v\u00e4rej\u00e4, kuten RGB:ss\u00e4 (Red, Green, Blue), niin ne ovat valoisuus (L), a ja b. Jee… No, t\u00e4ll\u00e4 nime\u00e4misell\u00e4 on tarkoituksensa. Valoisuus s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4, kuten nimi sanoo, kuvan valoisuusastetta (Luminance, Lightness), mutta a-kanava s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 v\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vihre\u00e4st\u00e4 magentaan ja b-kanava sinisest\u00e4 keltaiseen. Joten ei noille mit\u00e4\u00e4n kovin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 nime\u00e4 olisi voinut antaakaan.<\/p>\n Ideana, ja LABin vahvuutena on se, ett\u00e4 v\u00e4rien ”jyrkkyytt\u00e4” ja valoisuutta voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 erikseen. No, tietysti jonkinlainen vahvuus lienee sekin, ett\u00e4 LAB on v\u00e4riavaruutena n. 4 kertaa niin suuri kuin sRGB. Se pesee my\u00f6s muut RGB-viritykset ns. mennen tullen, kuten my\u00f6s CMYKin. Tosin LABin m\u00e4\u00e4rittelemist\u00e4 v\u00e4reist\u00e4 suuri osa on sellaisia, joita ei mik\u00e4\u00e4n maailmassa voi toistaa. Melko k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4, eik\u00f6?<\/p>\n V\u00e4rej\u00e4 ja valoisuutta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n Photoshopin Curves-ty\u00f6kalulla. L-kanava, valoisuus, toimiin kuten mik\u00e4 tahansa profiilik\u00e4yr\u00e4, vaikkapa Lightroomin Curves: s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 kuvan toiston jyrkkyytt\u00e4. Alavasemmalla musta, yl\u00e4oikealla valkoinen. Sen sijaan a- ja b-kanavat toimivat aivan eri tavalla: a-kanavassa vasen yl\u00e4kolmio s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 punaista (Cyan) ja oikea alakolmio vihre\u00e4\u00e4. b-kanavassa ovat keltainen ja sininen vastaavasti. Ei varmaan tullut selv\u00e4ksi, mutta lukekaa minimiss\u00e4\u00e4n tuo Mike Weis’in muutaman sivun esitys aiheesta, niin teillekin tulee selke\u00e4mpi kuva siit\u00e4 miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/a>