Sain eilen kauan (kolme viikkoa, mutta odottavan aika on pitkä) odottamani uuden kameran rungon, Nikon D500:n. Ja sitähän piti tietysti lähteä kokeilemaan. Koska kyse on lähinnä urheilu- tai lintukuvaukseen suunnattu runko, niin tällä kertaa ei kannattanut suunnata kasvimaalle kuvaamaan kun nurmikko kasvaa. Päätinkin suunnistaa Kivikon BMX-radalle josko siellä olisi jotain toimintaa. No, kun sinne pääsin, niin huomasin että viereisellä Agility-radalla olikin menossa kilpailut. Ja koska en tiedä Agilitystä tuon taivaallista, niin sehän oli varsin otollinen kohde osoittaa erinomaisuuteni tällä(kin) saralla. Näyttävät nämä minun kiinnostusalueet valikoituvan sen mukaan, että mitä vähemmän tietää, niin sitä parempi.
Joopa, Kivikossa on Itä-Helsingin Agilityharrastajien oma rata-alue, jossa siis kilpailut järjestettiin. Sarjoina oli nyt ainakin mini ja medium. Jälkimmäinen käsittääkseni tarkoittaa Agilityssä kokoa, ei kypsyysastetta. Ilmeisesti on sitten vielä maksiluokkakin, jossa kisaavat todennäkösesti Tanskandogit ja muut hevosen kokoiset koirat. Mini ja medi -luokissa sen sijaan koirat ovat sellaista syli- ja perhekoirakokoa.
Ihan alussa rata koostui hypättävistä esteistä, putkista ja sitten parista kiivettävästä häkkyrästä, joista toinen oli keinu. Varsin vauhdikasta oli meno, sitä ei voi kieltää. Rata oli 160m pitkä ja maksimiaika oli jotain 45 sek luokkaa, joten siinä sai rekku painaa sydämensä kyllyydestä jos meinasi päästä tuon alle. Ja samalla piti muistaa hypätä, juosta, kiivetä – ja haukkua. Ja haukkuahan riitti. Mutta hauskaahan noilla näytti olevan.
Näin ulkopuoliselle kaikkein hauskinta oli, kun ns. sylikoirina pitämäni haukut painoivat pitkin rataa niin että turkki hulmusi. Ei meinaan jostain Bichon Friséstä arvaisi että millainen taskuraketti sen pumpulin alla piilee.
Sitten kun aamupäivän sarjat oli juostu, rataa muutettiin. Keinu ja A-este kannettiin pois ja tilalle tuotiin lisää hypättäviä esteitä ja putkia. Ja sitten taas juostiin. Ja hiekka pöllysi. Taisi kyllä jokunen koira päästä kotona suihkuun tämän päivän päälle, kun tuolla pöllyssä painoivat.
Joo, mutta varsin mielenkiintoinen oli tuo kisa ja koko tilaisuus. Olisihan siellä pidempääkin viihtynyt, mutta olin katsonut kalenterista väärin, että on kesä ja pukeutunut sen mukaan. Pois olivat jääneet toppatakki, pitkät housut ja hanskat. No, ensi kerralla sitten ymmärtää pakata laskettelukamat vintille vasta Juhannuksen jälkeen.
[envira-gallery id="7768"]
Koirien kanssa voimisteli Nikon D500 + Nikkor AF-S 70-200/2.8G VRII