Helsingin virka-galleriassa on jo muutaman viikon ajan ollut näytillä Hannes Heikuran ”End of the Road”-näyttelyn kuvia. Näyttely on osa Heikuran trilogiaa, jonka aikaisemmat osat koostuivat kokonaan mustavalkoisista kuvista ja ne olivat nimeltään ”Dark Zone” (2010) ja ”We Walk Alone” (2013). ”End of the Road” sen sijaan hehkuu punaisena ja utuisena. Kuvat on kuvattu Helsingin keskustassa varsin pienellä alueella ja yöllä kello kolmen ja kuuden välillä, kun katulamppujen ja auringonvalon värilämpötilat kohtaavat.
Näyttely ja siihen liittyvä kirja (tai toisin päin) julkaistiin postuumisti. Hannes Heikura kuoli maaliskuussa 2015 kuuleman mukaan sydänkohtaukseen. Joka tekee trilogian päätösosasta vielä entistä rankemman. Aivan kuin hän olisi ennustanut oman kohtalonsa.
Joka tapauksessa kun Heikuran kuvia katsoo, niin niistä välittyy aivan käsittämätön visuaalisuus, tunnelma ja melankolinen rauha. Ei ole mikään ihme, että Heikura aikanaan palkittiin käytännössä kaikilla mahdollisilla valokuvaan tai journalismiin liittyvillä palkinnoilla. Sillä journalisti nimenomaan Heikura oli. Ja täydellisen kuvan metsästäjä, joka sai myös saalista. Heikuran jäljiltä jäi monta kuvaa, jotka ovat painuneet ihmisten mieliin lähtemättömästi. Kuten vaikka Mika Myllylä suolla. Tai sotilas Afganistanissa unikkopellolla.
Näyttelyssä on valokuvien lisäksi Heikurasta tehty haastatteluvideo, joka kannattaa pysähtyä katsomaan. Se on kaikessa lakonisuudessaan hyvin avaava ja Heikuran sielunmaisemaa luotaava. Pohjimmiltaan Hannes Heikura oli ilmeisesti hyvin yksinäinen ihminen ja loppuvaiheessa myös jossain määrin ihmisyyteen pettynyt.
Suosittelen ehdottomasti käymään näyttelyssä, kun se vielä on esillä.
Comment
Kävin eilen katsomassa End of the Road näyttelyn ja kannatti ehdottomasti käydä. Itse asiassa käyn mahdollisesti vielä uudelleen. Vahvaa ilmaisua, jota voisi kuvata refleksiiviseksi ja kuvallista kerrontaa. Melankolian sävyjä muttei toivottomuutta, vaan kenties juuri päinvastoin.