(c) Matti Remonen
All Rights Reserved
(c) Matti Remonen
All Rights Reserved
Kaikki lehdet ja muut tiedotusvälineet, somesta nyt puhumattakaan, toitottivat että nyt on se vuosisadan tilaisuus nähdä kuunpimennys. Ja Suomessa. Pimennys kestäisi toista tuntia ja olisi komeampi kuin koskaan. No, sitähän varmaan pitäisi lähteä kuvaamaan, jos jaksaisi valvoa niin pitkään. Ensin olin aika lailla, että meh: miksi mennä, kun voi nukkuakin, mutta hyvä ystäväni Mika pointtasi minut Isosaareen järjestettävän kuukuvausretken suuntaan. Olinkin juuri edellisenä tiistaina ollut vaimon kanssa Isosaaressa päiväseltään ja siitä jäi sellainen ajatus, että tänne pitää päästä takaisin. No, nythän oli mahdollisuus yhdistää huvi ja hyöty. Matkan järjesti Helsingin (armeijalta vapautuneita) lähisaaria kolunnut Jarmo Nieminen (FB: Aarressaaret) yhdessä Suomen Saaristokuljetuksen kanssa.
Reissu alkoi illalla 20:30 Kauppatorilta, jossa nousimme M/S Vire-alukseen. Voisin väittää, että Vire on ajanut joskus Kotkan ja Pyhtään Kaunissaaren väliä, mutta en tullut kysyneeksi sitä. Mutta hyvin saman näköinen (ja saman niminen) alus on sitä väliä taannoin ajanut. Normaalisti Isosaareen ajaa M/S Isosaari, mutta sitä nyt ei meidän pientä ryhmää varten kannattanut vaivata.
Aikanaan sitten päästiinkin Isosaareen, jossa kokoonnuimme käskynjaolle upseerikerholle, josta sai samalla otettua mukavia auringonlaskukuvia Helsingin suuntaan.
Jeesusvalot Isosaaressa
Lehmiä?
Taivas alkoi kunnolla kirkastumaan siinä vaiheessa, kun kuunpimennyskin alkoi päättymään. Saimme vielä nipun kuvia paljastuvasta kuusta sekä muutaman kuunsiltakuvan täysikuun kera.
Sen jälkeen olikin aika palata saaren toiselle puolelle odottamaan paluukuljetusta. Se olikin sitten pikakelaus verrattuna menomatkaan 2 x 225hp -moottoreilla varustetulla yhteysveneellä.
M/S Isosaari
Mukana reissussa Nikon D500 + Nikkor AF-S 80-400/4.5-5-.6G VR ja Nikon D850 + Nikkor 24-120/4G VR noin pääosin.
2 Comments
Mainio reissukertomus. Hienoa, että reissu ei jäänyt turhaksi! Kiva nähdä kuukuvien lisäksi muitakin kuvia visiitiltä.
Täällä Saaristomeren sydämessä päivä oli aurinkoinen, mutta alkuillasta räpsähti sinänsä tervetullut sadekuuro, joka hieman jopa kasteli kipeästi vettä kaipaavaa luontoa. Keli oli kuitenkin kuin pätsi, minkä seurauksena sateen loputtua ilma oli utuinen ja kostea kuin saunassa.
Taivaalla ei kuitenkaan näkynyt pilviä ja olin jokseenkin varma, että kuu näkyisi kaikessa komeudessaan, mutta toisin kävi. Kuvauspaikka olisi ollut kuun kulkuradan kannalta ideaalinen. Nörttinä katsoin PhotoPills sovelluksen näppärästä AR-tilasta miten kuu piirtäisi kaaren meren ja saarten yli ja jäin odottelemaan. Horisontti oli hieman tummemman näköinen, mutten vielä siinä vaiheessa osannut huolestua. Kun katsoin kelloa ja seurasin AR-näkymää, totesin että kuun pitäisi kyllä jo näkyä, vaan ei näkynyt. Pilvien taakse ukko sittenkin jäi.
Saldoksi jäi yksi auringonlaskukuva ja muutaman asialleen omistautuneen hyttysen täsmäisku niskaani.
Joo, kyllä tuollakin usko meinasi loppua, mutta kun paluukuljetus oli vasta 02:00, niin ei ollut vaihtoehtoja kuin odottaa.
Pilvet kyllä pilasivat täydellisen tilanteen, mutta tämmöistähän tämä kalastus on: joka kerta ei tule saalista ja niistä karkuun päässeistähän sitä parhaat jutut saa…
Muuten kyllä voin Isosaarta suositella kuvaus- ja retkipaikaksi.