(c) Matti Remonen
All Rights Reserved
(c) Matti Remonen
All Rights Reserved
Hattivatit ovat aikaisessa tänä vuonna
Parin päivän duunimatka Amsterdamiin pukkasi päälle. Joku konsernin koulutus, mutta miksi Amsterdamissa? Tai miksi ei. Parempi sekin kuin vaikka Kouvolassa. Päätin ottaa mukaan reissukameraksi Sony NEX 5N:n ihan vain 18-55 -millisellä kittilinssillä varustettuna, eikä sitten mitään muuta. Eiköhän tuolla saa ne muutamat kuvat otettua. Menin kentälle sen verran ajoissa, että ehdin sielläkin hieman orientoitua ja näpsäistä kuvan tai kaksi. Niistä ajoista, kun Soneralla tuli reissattua viikottain, on kenttä muuttunut melkoisesti. Se alkaa muistuttaa enemmän Jumboa ja viihdekeskus Flamingoa kuin lentokentää. Tosin tämä taitaa olla kansainvälinen trendi, kuten sitten Amsterdamin Schipolilla sain havaita.
Finavia on selkeästi panostanut – todennäköisesti yhteistyössä Finnairin kanssa – ulkomaan kulkijoihin: kentältä löytyy paitsi Muumikauppa, niin myös Santa’s Gift Shop kuten myös tietysti Angry Birds Shop. Japanilaiset eritoten näyttivät olevan kiinnostuneita Muumikaupan tarjonnasta, mikä ei ihme olekaan sillä ovathan Muumit olleet suosittuja siellä päin jo vaikka kuinka kauan.
Jos on epäselvää, mistä pääsee ulos…
Amsterdamissa keli oli jo alkavan keväinen räntäkuuroineen kaikkineen. Lämpötilat olivat kuitenkin tukevasti plussan puolella ja taksikuskikin totesi, että “winter is over”. Samaan aikaan Suomessa satoi lunta 15-20 senttiä… Amsterdamissa on muuten kokonaan sähkökäyttöisiä takseja, ei siis mitään hybridejä, vaan ihan 100% pistokeladattavia autoja. Pääsin testaamaan kahta: Renaultia ja Nissania. Olo oli kuin Linnanmäellä: vain hyvin hiljainen sähkömoottorin ulina kuului sisälle.
Paras länsimainen hotelli
Illalla piti sitten lähteä heittämään lenkki hotellin ympäristössä. Olimme ns. pelipaikoilla ja punaisten lyhtyjen alue oli parin sadan metrin päässä Dam -aukion toisella puolella. No, kyllähän tuollä näyteikkunaostoksilla voi käydä, mutta en tiedä mitä ihmisoikeus- tai naisasia-aktivistit asiasta ajattelevat. Eivät varmaan mitään, koska Hollannissahan kaikki on niin hyvin, kuten Umayya Abu-Hannan kirjoituksesta saimme tässä taannoin lukea.
En viitsinyt kuvata punaisten lyhtyjen alueella, koska se on mielestäni a) tirkistelyä ja b) en nyt oikein tiedä miten suhtautua koko asiaan.
Illalla kävimme ottamassa parin obligatoriset oluet paikallisessa. Hollannissa, kuten kai kohta koko lailla muutenkin kaikkialla EU:ssä tupakointi julkisissa tiloissa, kuten baareissa, on kielletty. Sen sijaan hashista sai polttaa vapaasti sisällä, tupakoitsijat ajettiin ulos. Onkohan tässä joku porsaanreikä laissa?
Tähän aikaan vuodesta ilta tulee Amsterdamissakin niin aikaisin, ettei mitään päiväkuvia päässyt ottamaan. Kanavista ei oikein saanut mitään pittoreskia irti: mustat veneet mustassa vedessä. Muutaman räpsyn sitten näpsäisin kaupungilla kävellessäni. Kävin myös keskusrautatieasemalla, mutta se oli jonkinlainen pettymys: se on sisältä remontoitu niin, ettei odotustilojen hallimaisuus enää näy.
No, tämä oli tällainen reissu tällä kertaa. Ensi kerralla sitten jotain muuta. Kuten vaikka hiihtoloma Vuokatissa.
