Ei, en ole ruvennut änkyttämään. Vielä. Sen sijaan muuta hermostollista häiriötä ilmeisesti on, kun en näytä pääsevän näistä samoista paikoista ja aiheista eroon. Menin tänään taas kerran käymään Tullisaaressa, kun kerran ruska näytti nyt vihdoinkin saavuttaneen sen kauan odotetun huippunsa ja itse asiassa olevan jo hieman väsymään päin. Edellisviikon pakkaset ja tämän viikon sateet olivat tehneet tehtävänsä ja lehtivihreä vihdoinkin alkoi tajuta, että kesä on ohi. Förbi. Gone. Tälle päivälle oli luvattu aurinkoista ja vaikka aamu valkenikin idässä pilvisenä, niin siinä ysin aikaan alkoi valo voittaa. Tiesin edellisten kertojen perusteella, että valo on kohdallaan noin kymmenen maissa noihin maisemiin, joten ei muuta kuin “kahvitunnilla” kamera kainaloon ja Tullisaareen.
Tällä kertaa maisemat eivät pettäneet. Tosin eniten väriä toivat jälleen kerran vaahterat, mutta ei valiteta. Matalalta paistava aurinko ja läpikuultavat keltaiset lehdet täysin sinisen taivaan alla eivät jättäneet ainakaan minua kylmäksi.
Jokohan nyt nämä ruskakuvat 2013 olisivat tässä? Huomenna Linnanmäelle valokarnevaaleja kuvaamaan…
Ulos pääsivät Nikon D800E + Nikkor AF-S 24-70/2.8G