Joo, hieman toisenlainen tarina tällä kertaa. Aiheena ja innoittajana Fallout 4 -peli, jota olen pelaillut muutaman viikon ajan. Pelihän sijoittuu maailmaan ydinsodan jälkeen ja päähenkilö herää oltuaan 200 vuotta kryostaattisessa staasissa.
Luonteeltaan Fallout 4 on ns. vapaan kentän peli, jossa voi siis liikkua pelikentällä oman mielensä mukaan eikä pelillä ole mitään varsinaista lineaarista juonta jota olisi pakko seurata, kuten vaikka CoD- tai MW-peleissä. Peli on yhdistelmä perinteistä räiskintäpeliä ja sitten SimCity-tyyppistä yhteiskunnan rakentamista. En oikein noista SimCityistä perusta, mutta Falloutissa on aika hyvin saatu yhdistettyä molempien pelityyppien hyvät puolet ilman että on väkisin tehdyn tuntua.
Mutta joo, ei tämä mikään peliarvostelu ole tämä blogaus. Se mikä minut tähän innoitti, oli että jossain vaiheessa pelatessa maisemat ja fiilikset alkoivat tuntua kovin tutuilta. Ei sillä, että noita zombieita tulisi liian kanssa haulikolla ammuttua IRL, mutta maisemissa olen kyllä liikkunut. Vaikkei ydinsotaa onneksi ole koettukaan.
Tässä blogauksessa olevat kuvat on otettu viime kesänä Hiidenmaalla ja Saarenmaalla. Olen koittanut käsitellä kuvien väri- ja tunnelma-osastoa Fallout 4 -henkiseksi. Jää sitten itse kunkin arvioitavaksi, onko tässä onnistuttu.
Odotan vain, että jossain paperissa on Vault Tecin logo…
Joo, et semmosta pakkaspäivän ratoksi.
2 Comments
Naapurin jäljiltä löytyy hyvää kuvamateriaalia. Kesällä karjalassa käydessä tuntui että elämä olisi ollut pysähdyksissä 70 vuotta.
Karjala olisi kyllä hieno paikka käydä. Tosin en oikein usko, että siellä pääsee liikkumaan yhtä vapaasti kuin Virossa. Tai jos ongelmia tulee, niin kotimatkasta voi tulla aika pitkä. Tosin onhan Siperiassakin paljon nähtävää…